Uudenlainen järjestelmä tulossa: Keväällä voi siirtää rahaa kännykästä kännykkään

Mtv:n julkaisemassa uutisessa (16.11.2016) kerrotaan kuinka rahan siirtäminen kännykästä toiseen tulee olemaan erittäin helppoa tulevaisuudessa. Äkypuhelimiin ladattavan uuden Siirto-järjestelmän avulla rahaa voi siirtää nopeasti ja helposti jopa eri pankkien välillä. Maaliskuussa mukaan tulee pankeista Nordea, S-Pankki, OP sekä Aktia ja maksupalveluyrityksistä Paytrail, Nets ja Maksuturva. 

 

 

Mielestäni tämä tulee helpottamaan ja nopeuttamaan rahan siirtämistä erittäin paljon, mikä on hyvä asia, sillä eri pankkien välisissä rahansiirroissa on ennen voinut mennä jopa päiviä ennen kuin raha saapuu toiselle tilille. Eri pankkien välisissä rahansiirroissa kestää siis yleensä kauan, mikä on minusta ainakin suuri miinus, joten tällainen uudistus on vain hyvä asia ja raha liikkuu nopeasti.

 

Siirto-järjestelmän takia Otto-automaattien käyttö vähenee huomattavasti ja käteisen rahan käyttökin luultavasti vähenee jonkin verran, koska rahaa ei välttämättä tarvitse enää nostaa ollenkaan. Onkin ennustettu että käteinen raha katoaa vuoteen 2030 mennessä korttimaksun ja rahan helpon siirtämisen yleistyessä. 

 

Onhan tällaisessa uudistuksessa tietenkin omat vaaransa, mutta niinhän on kaikessa muussakin.   

Euro ja tulevaisuus

http://www.hs.fi/m/talous/a1476078930941 (Julkaistu 10.10.2016)

Kreikan talouskriisistä ei ole taas hetkeen kuulunut mitään. Suhteellisen pitkän ajan seurannan alla olleen valtion tekemisistä ei kuulu mitään Suomen valtamedioista vaikka Eu on lainannut rahaa Kreikalle paljon. Vaikka Suomi on ollut osallisena lainarahojen keruussa ja media on tuonut asian esiin uudestaan ja uudestaan on taas hetken hiljaisuus päällä.

Eu pumppaa rahaa Kreikalle lähes ilman huolia. Kysymyksiä herättää esimerkiksi se että miten IMF ei edes ole mukana tukemassa Kreikkaa. Tai se että vaikka Kreikka ei ole lähellekkään takaisinmaksukykyinen ja siitä huolimatta velkoja ollaan jo valmiina leikkaamaan.

Mistä kaikki Kreikalle annettu raha edes tulee? Askarruttavin asia kuitenkin on että kuinka pitkään Eu voi jatkaa rahan lainausta ja sitten velkojen anteeksiantoa.

Tämä toinen uutinen,
http://www.telegraph.co.uk/business/2016/10/16/euro-house-of-cards-to-collapse-warns-ecb-prophet/ (Julkaistu 16.10.2016)
Koskettaa juuri sitä. Niille jotka eivät halua lukea uutista niin lyhyesti sanottuna siinä Otmar Issing joka on ollut yksi Euroopa pankin päämiehistä kritisoi euroa vahvalla kädellä ja varoittaa siitä miten euro tulee kaatumaan enemmin tai myöhemmin. Tämä on toki selvää mutta hän erityisesti viittasi siihen miten euro tulee kituttamaan kriisistä toiseen ja erilaiset kriisit tulevat olemaan sen kaatumisen syy.

Eli siis mitä jos nyt tulisi toinen Kreikka? Antaisimmeko sillekkin rahaa josta tuskin koskaan näkisimme osaa? Varmaankin. Euro on nurkkaan ajettu siinä mielessä ettei sillä ole mahdollisuuksia tehdä muuta kuin lainata ja yrittää pelastaa jäseniään. Muutenkin, euron kaatuminen luottamusongelmien takia aiheuttaisi vakavia ongelmia jo epätasaisessa maailmanjärjestyksessä.

Pitäisikö euro päästää kivuistaan ennen kuin on liian myöhäistä?

Taloussanomien uutisessa ”Kolme mittaria: Mikä kauppakeskus selviää?” (1.11.2016) kerrotaan suomessa ylitettävän sadan kauppakeskuksen raja jo parin seuraavan vuoden sisällä. Sata kauppakeskusta näin pieneen maahan on aika paljon ja kuten artikkelikin sanoo ”alkavatko kuppakeskukset syödä jo toisiaan?”. Todennäköisesti alkavat, on minun vastaus. Uusista kauppakeskuksista rakennetaan suuria ja ne pystytetään paikoille jotka ovat ihmisten lähellä. Ne tallovat alleen pienemmät ehkä vähän syrjemmällä sijaitsevat kauppakeskukset.

  Artikkelin mukaan kauppakeskuksen kannattavuuden määräävät kolme kriteeriä: sijainti, koko ja elämyksellisyys. Sijainnin ja koon ymmärrän täysin, mutta elämyksellisyyttä en oikein ymmärrä. Toki on mukavaa jos kauppakeskuksessa on välillä jotain tapahtumia, mutta silloin kun menen kauppaan en etsi elämystä vaan ruokaa. Mutta mistä minä tiedän mitä muut hakevat kauppareissuiltaan vaikka sitten elämyksiä. Hyvä esimerkki pienestä kauppkeskuksesta suurten läheisyydessä on kauppakeskus kapteeni oulunsalossa. Vieressä ovat zeppelin ja valkea ja ideapark. Tuleeko kapteeni kaatumaan? En usko siellä on ainoa oulunsalon kunnon kauppa joten se on todennäköisesti turvassa.

Kalevassa 19.10 on julkaistu uutinen ”Biokaasulla kiertotalouteen”, jossa kerrotaan että biokaasun tuotantoa pyritään laajentamaan ja energiaa tehtäisiin teollisuuden omista jätteistä. Oulun kaupungille on myönnetty lausunto biokaasulaitoksen laajennusta varten. Tuotannon kapasiteettia on tarkoitus nostaa 19 000 tonnista 60 000 tonniin. Jätteet tuotantoa varten saadaan Oulun jätehuollon biojätteistä ja teollisuuden biohajoavista jakeista. Oulussa tuotettua biokaasua suunnitellaan myös liikennekäyttöön sekä Ouluun tullaan rakentamaan ainakin kaksi kaasutankkausasemaa. Tällä hetkellä Oulussa mädättämällä valmistettua raakakaasua käytetään mm. pesuloissa.

Tämä uutinen herättää paljon ajatuksia mm. siitä voidaanko biohajoavasta jätteestä todella luoda käyttökelpoista biokaasua. Mahdollistahan se on. Mielestäni on hyvä että biokaasulaitoksia laajennetaan ja rakennetaan lisää, Suomessa tällä hetkellä niitä on seitsemän. Koko Suomen talouden kannalta on hyvä että biokaasulaitoksia valmistetaan ja laajennetaan jotta se veisi mahdollisimman paljon kiertotaloutta eteenpäin. Biohajoaville jätteille saadaan käyttötarkoitus joka luo mahdollisuuden ekosysteemiin. 

Yle.fi/uutiset sivulla 30. lokakuuta 2016 julkaistu artikkeli kertoo 2015 tapahtuneesta verkkohyökkäyksestä joka kaatoi op: verkkopankin uudenvuoden aikaan. Nyt teosta epäillyt nuoret rehentelivät teollaan jonka seurauksena he nyt odottavat oikeudenkäyntiä.Verkkohyökkäyksen seurauksena monet op:n asiakkaat eivät voineet tehdä asioitaan eikä moni op:n palveluista toiminut, joka on mielestäni aivan täysin ärsyttävää. Kuinka röyhkeää ihmisten pitää olla että tekee tälläistä paskaa pankeille jonka avulla lähes kaikki ihmiset tekevät asioitaan. Nuoret hackeröivät op:n verkkopankin jotta he saisivat bitcoineja joiden arvo oli tapahtuman aikaan noin 300 euroa. Nuoret uhkailivat levittää op:n asiakkaiden tilitietoja, jotta he saisivat ne bitcoinit. Onhan minun pakko myöntää että sentään pojat osaavat ärsyttää vähän kaikenlaista porukkaa. On mielestäni hyvin yllättävää ettei pankeilla ole tarpeeksi hyvää tietoturva järjestelmää ettei meidän pitäisi pelätä verkkohyökkäyksiä. Nuoret kuuluivat ryhmään nimeltä "Core sec". Tämä ryhmä on tehnyt useampia muita hyökkäyksiä esimerkiksi Katsomo.fi kohtaan pyytäen 10 bitcoinia serverien palautukseen. Hyökkäyksistä jää kuitenkin aina jälkiä kuten heidänkin tapauksessa ja maaliskuussa 20. Päivä nuoret miehet jäi poliisille kiinni ja heidän vangittiin. Vapautuksen jälkeen op pankki on esittänyt heille korvausvaatimuksia. Perusteena oli tapauksen hoitamiseen kuluneet työtunnit. Mielestäni pankki on oikeutettu saamaan kaikki varastettu raha takaisin hackereiltä.