Mtv:n julkaisemassa uutisessa (16.11.2016) kerrotaan kuinka rahan siirtäminen kännykästä toiseen tulee olemaan erittäin helppoa tulevaisuudessa. Äkypuhelimiin ladattavan uuden Siirto-järjestelmän avulla rahaa voi siirtää nopeasti ja helposti jopa eri pankkien välillä. Maaliskuussa mukaan tulee pankeista Nordea, S-Pankki, OP sekä Aktia ja maksupalveluyrityksistä Paytrail, Nets ja Maksuturva. 

Mielestäni tämä tulee helpottamaan ja nopeuttamaan rahan siirtämistä erittäin paljon, mikä on hyvä asia, sillä eri pankkien välisissä rahansiirroissa on ennen voinut mennä jopa päiviä ennen kuin raha saapuu toiselle tilille. Eri pankkien välisissä rahansiirroissa kestää siis yleensä kauan, mikä on minusta ainakin suuri miinus, joten tällainen uudistus on vain hyvä asia ja raha liikkuu nopeasti.

Siirto-järjestelmän takia Otto-automaattien käyttö vähenee huomattavasti ja käteisen rahan käyttökin luultavasti vähenee jonkin verran, koska rahaa ei välttämättä tarvitse enää nostaa ollenkaan. Onkin ennustettu että käteinen raha katoaa vuoteen 2030 mennessä korttimaksun ja rahan helpon siirtämisen yleistyessä. 

Onhan tällaisessa uudistuksessa tietenkin omat vaaransa, mutta niinhän on kaikessa muussakin.   

http://www.hs.fi/m/talous/a1476078930941 (Julkaistu 10.10.2016)

Kreikan talouskriisistä ei ole taas hetkeen kuulunut mitään. Suhteellisen pitkän ajan seurannan alla olleen valtion tekemisistä ei kuulu mitään Suomen valtamedioista vaikka Eu on lainannut rahaa Kreikalle paljon. Vaikka Suomi on ollut osallisena lainarahojen keruussa ja media on tuonut asian esiin uudestaan ja uudestaan on taas hetken hiljaisuus päällä.

Eu pumppaa rahaa Kreikalle lähes ilman huolia. Kysymyksiä herättää esimerkiksi se että miten IMF ei edes ole mukana tukemassa Kreikkaa. Tai se että vaikka Kreikka ei ole lähellekkään takaisinmaksukykyinen ja siitä huolimatta velkoja ollaan jo valmiina leikkaamaan.

Mistä kaikki Kreikalle annettu raha edes tulee? Askarruttavin asia kuitenkin on että kuinka pitkään Eu voi jatkaa rahan lainausta ja sitten velkojen anteeksiantoa.

Tämä toinen uutinen,
http://www.telegraph.co.uk/business/2016/10/16/euro-house-of-cards-to-collapse-warns-ecb-prophet/ (Julkaistu 16.10.2016)
Koskettaa juuri sitä. Niille jotka eivät halua lukea uutista niin lyhyesti sanottuna siinä Otmar Issing joka on ollut yksi Euroopa pankin päämiehistä kritisoi euroa vahvalla kädellä ja varoittaa siitä miten euro tulee kaatumaan enemmin tai myöhemmin. Tämä on toki selvää mutta hän erityisesti viittasi siihen miten euro tulee kituttamaan kriisistä toiseen ja erilaiset kriisit tulevat olemaan sen kaatumisen syy.

Eli siis mitä jos nyt tulisi toinen Kreikka? Antaisimmeko sillekkin rahaa josta tuskin koskaan näkisimme osaa? Varmaankin. Euro on nurkkaan ajettu siinä mielessä ettei sillä ole mahdollisuuksia tehdä muuta kuin lainata ja yrittää pelastaa jäseniään. Muutenkin, euron kaatuminen luottamusongelmien takia aiheuttaisi vakavia ongelmia jo epätasaisessa maailmanjärjestyksessä.

Pitäisikö euro päästää kivuistaan ennen kuin on liian myöhäistä?

  Artikkelin mukaan kauppakeskuksen kannattavuuden määräävät kolme kriteeriä: sijainti, koko ja elämyksellisyys. Sijainnin ja koon ymmärrän täysin, mutta elämyksellisyyttä en oikein ymmärrä. Toki on mukavaa jos kauppakeskuksessa on välillä jotain tapahtumia, mutta silloin kun menen kauppaan en etsi elämystä vaan ruokaa. Mutta mistä minä tiedän mitä muut hakevat kauppareissuiltaan vaikka sitten elämyksiä. Hyvä esimerkki pienestä kauppkeskuksesta suurten läheisyydessä on kauppakeskus kapteeni oulunsalossa. Vieressä ovat zeppelin ja valkea ja ideapark. Tuleeko kapteeni kaatumaan? En usko siellä on ainoa oulunsalon kunnon kauppa joten se on todennäköisesti turvassa.

Tullin tekemä työ on tärkeää ja sillä saadaan parhaimmillaan jopa ennaltaehkäistyä esimerkiksi terrorismia. Mielestäni ei olisi ollenkaan hyvä ratkaisua lomauttaa työntekijöitä Tullilta, ennemmin sinne tarvittaisiin lisää työntekijöitä esimerkiksi nykyisen pakolaistilanteen vuoksi. Sitä voi vain spekuloida, että miten lomautukset sitten vaikuttaisivat Tullin toimintaan.

Jos Tulli joutuisi lomauttamaan työntekijänsä, vaikkakin porrastetusti, vaikuttaisi se varmaan radikaalisti Tullin toimintaan. Tullitarkastusten aika pitenisi varmasti ja muutenkin Tullin toiminta hidastuisi merkittävästi. Herää myös huoli siitä, että vähentäisikö tämä turvallisuutta tai ainakin turvallisuudentunnetta.

Omasta mielestä Tullin lomautukset eivät olisi hyvä asia ja pitäisikin alkaa miettimään, että mistä niitä määrärahoja kannattaisi alentaa ja mistä ei.

Iltasanomissa julkaistussa selvityksessä: Suomi voi hyötyä tekoälystä toiseksi eniten maailmassa kerrotaan, että tekoäly voisi kaksinkertaistaa Suomen talouskasvun vuoteen 2035 mennessä. Siinä kerrotaan myös, että tekoäly voisi lisätä työn tuottavuutta 36 prosenttia. Tekoälyn väitetty vaikutus perustuu muun muassa siihen, että se vapauttaisi ihmisen aikaa muuhun.

Itse suhtaudun tekoälyyn hieman skeptisesti, sillä mielestäni robotit tai muut tekoälysovellukset eivät voi kokonaan korvata ihmisen tekemää työtä. Koneet pystyvät varmasti johonkin pisteeseen saakka tekemään töitä ihmisten puolesta ja niistä on oikeasti apua. Lisääntynyt koneiden määrä lisäisi myös työpaikkojen määrää, sillä koneita pitäisi huoltaa ja korjata. Eikö kuitenkin olisi järkevintä palkata koneiden tilalle alun perinkin ihmisiä, koska työttömyyttä Suomesta kuitenkin löytyy?

Minua myös ihmetyttää voiko tekoäly todella lisätä työn tuottavuutta 36 prosentilla, sillä se on melko suuri lisäys. Mitä sellaista tekoälylliset robotit voivat tehdä, mitä kukaan ihminen ei voi tehdä? Esimerkiksi roboteilla ei ole tunteita, joten niitä ei voisi käyttää tunneälylliseen toimintaan. 

Jos tekoälyä kuitenkin onnistutaan käyttämään niin, että siitä hyötyy talouden lisäksi myös yhteiskunta, niin se on mielestäni hyvä asia. Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä tulevaisuuden Suomessa tapahtuu tekoälyn suhteen.

Taloussanomien julkaisussa "Kolme mittaria: Mikä kauppakeskus selviää?" 

Ilta-Sanomien Taloussanomissa 16.10.2016 julkaistussa uutisessa kerrotaan sähköautojen ostotuen antamisesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen mielestä sähköautoille olisi järkevää maksaa tukea, mutta autoliikkeitä edustava Autoalan Keskusliitto ei ole asiasta samaa mieltä. AKL:n toimitusjohtaja Pekka Rissan mielestä romutuspalkkio toimisi paremmin ja tuen pitäisi olla ”teknologianeutraali”, eli tukea maksettaisiin kaikista vähäpäästöisistä autoista.

Antti Kaikkosen esittämä tukisumma sähköauton hankkiville on 4 000 euroa vuoden 2018 alusta alkaen. Sähköautot ovat ikään kuin palvelus ilmastollemme ja myös taloudellisesti kannattavia, joten mielestäni tuen maksaminen on siinä mielessä hyvä, että se ehkä rohkaisisi enemmän ihmisiä oikeasti ostamaan sähköauton. Kysymys kuitenkin on, että onko sähköauton ostaminen kuitenkaan järkevää? Pitkien matkojen kulkijat, esim. mökin omistajat tai muuten vain paljon reissaavat eivät voisi välttämättä pitää sähköautoa ainoana autona, koska akku ei varmasti riittäisi kovin pitkälle matkalle. Tuen maksaminen voisi kuitenkin olla hyvä sellaisille, jotka käyttävät autoa vain lyhyillä ajoilla.

Rissan mainitsema romutuspalkkio on kokeilun perusteella toiminut hyvin, sillä Suomen autokannan keski-ikä laski ja vähäpäästöisten autojen määrä nousi. Vuonna 2015 toteutetun kokeilun aikana auton ostajat saivat 1 500 euron palkkion, jos romuttivat yli 10 vuoden ikäisen auton ja ostivat tilalle uuden auton, jonka päästöt olivat enintään 120 grammaa hiilidioksidia per kilometri. Tämän kokeilun onnistumisen vuoksi ainakin omat fiilikseni ovat ristiriitaiset, onko sähköautojen ostajille tuen maksaminen järkevää vai pitäisikö mielummin vähäpäästöisten autojen ostoa edistää romutuspalkkiolla?

Taloussanomat julkaisi (16.10.2016) mielenkiintoisen uutisen, joka kertoi kahden eri ryhmän (autoalan keskusliiton, sekä Keskustan) mielipiteen autojen ostotuesta.

Autoalan keskusliitto (akl) ei kannata sitä, että vain sähköauton hankkiville maksettaisiin tuhansien eurojen tukea, vaan he kannattavat, että tukea maksettaisiin kaikista vähäpäästöisistä autoista. Keskustan eduskuntaryhmä on taas sitä mieltä, että kaikille sähköauton hankkiville maksettaisiin 4000euroa tukea vuoden 2018 alusta alkaen.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoi, että olisi järkevää maksaa tukea autoista, jonka päästöt ovat alle 80 grammaa hiilidioksidia kilometriltä. Uusien autojen hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin noin 120 grammaa kilometriltä.

Itse olen autoalan keskusliiton kanssa samaa mieltä, että tukea maksettaisiin autojen päästöjen mukaan. Tämä tuki saattaisi myös houkutella ihmisiä ostamaan autoja, joiden päästöt olisivat entistäkin matalammat.

Sähköautoista maksettava tuki ei ole myöskään huono idea, mutta kovin moni ihminen ei välttämättä halua ostaa sähköautoa. Sähköautot ovat melko uusi asia Suomessa, joten ihmiset eivät ehkä luota niihin.